Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Tanska puuttuu kovalla kädellä ongelmallisina pidettyjen lähiöiden elämään. Maassa on hyväksytty niin sanotut ghettolait, joiden perusteella asukkaita pakkosiirretään kodeistaan. Ruotsissa asuinalueiden eriytymistä estetään pehmeämmin keinoin. Ohjelmassa kysytään mikä on Suomen lähiö-strategia ja onko Tanskan malli leviämässä muuallekin. Ohjelman toimittavat Paula Tapiola, Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Yle/Malin Palm

Yhdysvallat valmistautuu marraskuun presidentinvaaleihin kaikin tavoin poikkeusoloissa. Koronapandemian lisäksi vaaleja varjostavat huolet äänestyksen sujumisesta. Samaan aikaan Yhdysvallat on entistä jakautuneempi, puhutaan jopa laajan väkivallan uhasta. Istuva presidentti on vihjannut, että hän ei hyväksy vaalien tulosta. Ohjelman toimittavat Mika Hentunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: YLE

Euroopassa on seurattu tiiviisti historiallisiksi kuvattuja Valko-Venäjän mielenosoituksia. Mutta voiko kansannousu johtaa yksinvaltaisen presidentin syrjäyttämiseen? Mikä on Valko-Venäjää näyttävästi tukevan Liettuan rooli? Entä mitä tekee Venäjä? Ohjelman toimittavat Markus Kuokkanen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija: Marko Vierikko Kuva: Tatiana Zenkovich / EPA

Jo ennestään monien paineiden alla ollut Libanon koki murska-iskun, kun Beirutin satamassa räjähti vaarallisen aineen varasto elokuun neljäntenä päivänä. Räjähdys paljasti lopullisesti Libanonin valtion kyvyttömyyden huolehtia kansalaisistaan. Maa on käytännössä konkurssissa. Ohjelmassa ollaan yhteydessä Beirutiin ja kuullaan, kuinka libanonilaiset nyt selviävät. Lisäksi pohditaan voiko katastrofi johtaa poliittiseen muutokseen. Ohjelman toimittavat Marika Kataja ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Nabil Mounzer / EPA

75 vuotta Hirošiman ja Nagasakin atomipommien jälkeen ydinsodan varjo ei ole vieläkään väistynyt maailman yltä. Kylmän sodan lopulla neuvotellut ydinaserajoitukset rakoilevat, ja Yhdysvallat ja Venäjä modernisoivat ydinaseitaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma haastatteli Vietnamin sodan paljastuksista tunnettua Daniel Ellsbergiä, joka kylmän sodan vaarallisimpina vuosina seurasi aitiopaikalta Yhdysvaltain ydinasepolitiikkaa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Mikko Majanen. Kuva: Kari Nihti / YLE

Yhdysvallat on ollut pitkään maailman suurin perhesuunnitteluohjelmien rahoittaja. Sen nykyhallinto on kuitenkin vetänyt tuen järjestöiltä, jotka sivuavat toiminnassaan aborttia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa puhutaan siitä, millaisia ongelmia konservatiivisten arvojen nousu on aiheuttanut seksuaali- ja lisääntymisterveydelle Afrikassa. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat vaarassa myös koronapandemian takia. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Heli Pekkonen

Korona on monien virustautien koetteleman Afrikan uusin vitsaus. Tällä kertaa virus on rantautunut Afrikkaan muualta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, sitä miten kokemukset aiemmista epidemioista kuten ebola-verenvuotokuumeesta auttavat maita nykytilanteessa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: SIPHIWE SIBEKO/EPA

Afrikasta tulee pian maailman suurin vapaakauppa-alue. Vapaakauppasopimuksen piirissä on 1,2 miljardia ihmistä. Afrikassa sopimukseen laitetaan paljon toivoa. Ohjelmassa tarkastellaan taloutta ja kauppaa. Toimittajina Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: Liselott Lindström/Yle

Valtavat luonnonvarat ja kasvavat markkinat ovat nostattaneet uuden kilpajuoksun Afrikkaan. Länsimaiden vaikutusvallan haastavat nyt uudet vaikuttajat kuten nousevat talousmahdit Kiina ja Intia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vierailee Somaliassa, jossa merkittäväksi tekijäksi on noussut Turkki. Pohdimme myös koronapandemian vaikutuksia geopoliittiseen kilpaan. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Hanna Nordenswan / Yle

Yhdysvalloista alkanut rasismia vastustava protestiliike levisi kesän alussa myös Eurooppaan. Siirtomaaherrojen patsaita on kaadettu useissa maissa, muun muassa Belgiassa. Belgialla on erityisen synkkä historia Kongossa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulla EU:n Afrikka-komissaarin Jutta Urpilaisen ajatuksia kolonialismista ja yhteistyöstä Afrikan maiden kanssa. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Toimittajina ovat Rikhard Husu ja Sari Taussi. Kuva: EPA / EFE

Britannian EU-eroon johtaneesta kansanäänestyksestä on kulunut kesäkuussa tasan neljä vuotta. Heinäkuun alussa EU-puheenjohtajuuskauden aloittava Saksa puolestaan puhuu aiempaa yhtenäisemmän Euroopan puolesta. Saksa korostaa vihreää taloutta ja puhuu ihmisoikeuksista. Ohjelmassa kysytään mikä on nyt unionista lähteneen Britannian talouden suunta. Entä voivatko brexit ja korona tiivistää muuta Eurooppaa? Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto.

Koronaviruksen aiheuttamaa talousromahdusta on ratkottu elvytyspaketeilla ja erilaisilla uusilla tuilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy, olisiko perustulosta ollut apua äkillisessä kriisissä. Ohjelmassa käydään Espanjassa ja Britanniassa, ja kuullaan Suomen perustulokokeilun annista. Toimittajina ovat Johanna Kippo, Maija Salmi ja Pasi Myöhänen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Quique García / EPA Kuvateksti: Ihmiset jonottivat ruoka-apua Barcelonassa kesäkuun alussa.

Yksi pahimmin koronaviruksesta kärsiviä maita maailmassa on Brasilia. Suuresta kuolleiden määrästä huolimatta äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro ajaa voimakkaasti maan talouden avaamista. Kova politiikka näkyy muun muassa Amazonin sademetsässä, jossa metsien kato on koronan aikana kiihtynyt. Ohjelmassa käydään Parán osavaltiossa Brasiliassa. Toimittajina ovat Johanna Pohjola, Mika Mäkeläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Mika Mäkeläinen

Yhdysvalloissa puhkesi vuosikymmeniin suurimmat mellakat, kun musta mies kuoli poliisin väkivallan uhrina Minnesotassa. Maa on jo valmiiksi kriisissä koronapandemian takia. Miten George Floydin kuolema kärjistää Yhdysvaltojen kahtiajakoa ja voiko uudelleenvalintaa tavoitteleva presidentti Donald Trump hyötyä kriisistä? Toimittajina Johanna Juntunen ja Sari Taussi. Kuva: Etienne Laurent / EPA

Kiinan maine ja talous saivat kovan kolauksen koronasta. Nyt kriisistä toipuva Kiina osoittaa jo voimaansa lähialueillaan, muun muassa kiristämällä otetta Hongkongista. Ohjelma tarkastelee Kiinan talouden toipumista ja kysyy mihin Kiina voimapolitiikallaan pyrkii? Voiko koronakriisi jopa vahvistaa Kiinan asemaa? Ohjelman toimittavat Jyrki Saarikoski, Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Han Guan / POOL

Öljyteollisuus on joutunut syvään kriisiin koronapandemian takia. Öljyn kysyntä ja hinta ovat romahtaneet. Samaan aikaan hallitukset ympäri maailmaan - ja Euroopan Unioni - käynnistävät tukipaketteja koronan kolhimille talouksille. Ohjelma kysyy, voiko koronakriisi tarjota ratkaisevan mahdollisuuden ympäristön kannalta kestävien vaihtoehtojen esiinmarssille. Suunnataanko elvytystä niin, että kunniahimoiset ilmastotavoitteet voivat toteutua? Ohjelman toimittavat Pirkko Pöntinen, Susanna Turunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto.

Koronaviruksen leviäminen on aiheuttanut huolta ruuan riittävyydestä, saatavuudesta ja hinnoista. Ruokaturva on koetuksella etenkin osissa Afrikkaa, ja ruuan hinnat ovat nousseet. Ohjelmassa kuullaan kuinka heinäsirkkojen piinaama itäinen Afrikka on saanut koronasta uuden uhkan. Lisäksi kysytään, voiko kriisistä seurata maailmanlaajuinen hintapiikki. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström, Maria Tolsa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Alaa Badarneh / EPA

Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa on tällä viikolla kulunut tasan 75 vuotta. Näyttäviksi suunnitellut juhlallisuudet ja paraatit on koronapandemian takia pääosin peruttu. Sodan muisto kuitenkin elää, ja kiistely sen historiasta jatkuu. Ohjelma tarkastelee historian ja politiikan suhdetta etenkin itäisessä Euroopassa. Lisäksi tavataan Berliinistä itselleen turvapaikan löytänyt, hasidijuutalaisesta yhteisöstä paennut, kirjailija Deborah Feldman. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Sari Taussi ja Suvi Turtiainen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Sergei Ilnitsky / EPA

Koronapandemian paineissa kansainvälinen terveysyhteistyö rakoilee. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti äskettäin Maailman terveysjärjestön WHO:n hampaisiinsa syyttäen järjestöä Kiinan myötäilystä. Ohjelma tarkastelee globaalin terveyspolitiikan tulevaisuutta ja pohtii myös, millainen uhka pandemia on liberaalille kansainväliselle järjestykselle. Toimittajina Sari Taussi, Paula Vilén ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijanan Anders Johansson.

Unescon maailmanperintökohteet on yksi YK:n arvostetuimmista ohjelmista. Toisaalta kohteiden valinta nostattaa myös poliittisia intohimoja ja listaa on arvosteltu liiasta Eurooppa-keskeisyydestä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia valta-asetelmia maailmanperintökohteiden taustalla jyllää. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.