Sisuradion Sarjat

Loppuunpalanut Pauliina unohti miten kävellään. Pirita Jaaksi tapaa oopperalaulajan ja laulun opettajan Pauliina Sairasen, joka koki loppuunpalamisen reilu vuosi sitten. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Mietin, että nyt lähden kävelemään kotiin, kunnes aivoissa tapahtui niin kova tiltti, etten muistanut miten jalkoja nostetaan eteenpäin. Siitä tuli sitten paniikki", Pauliina Sairanen kertoo ohjelmassa. Juontaja: Pirita Jaaksi Tuottaja: Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.seLoppumiksaus: Girilal Baars

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. – Minä pelkään kuolemaa, ja siitä pelosta tämä ohjelma sai alkunsa, kertoo toimittaja Maiju Ristkari. Hän haastatteli loppukesällä 2020 kolmea naista, jotka kaikki kohtaavat työssään kuolemaa – hyvin eri tavoin. "Kätilö saa itkeä, mutta ei niin, että vanhemmat joutuvat lohduttamaan häntä." Tällaisen ohjeen kätilö Joanna Blomqvist sai kohtukuolemasynnytyksiä varten. "Kun potilas on kuollut, me laitamme häneet kauniiseen kuntoon, jotta hän on parhaimman näköinen kuolemassa", kertoo syöpä- ja teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja Helena. "Ruumiinavaussalissa voi vierekkäisillä pöydillä olla rantojen mies ja toimitusjohtaja ihan yhtä alastomina" pohtii oikeuslääkäriksi erikoistuva Minja Salmi. Maiju Ristkarimaiju.ristkari@sverigesradio.se

Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytettyjä lähteitä: Jenny ja Kössi – katkelmia Jenny Kaatran haastattelusta (Kai Kaatran SR Finskan tekijöillle luovuttama litteroitu kappale) Kössi Kaatra: Alhaisolauluja, Otava 1978 Kössi Kaatra: Punaiset ja valkoiset (Näköispainos ensipainoksesta, Frams forlag, Stockholm 1919, ntamo 2019) Hannu Niklander: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita, 100-vuotisjuhlajulkaisu, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Ja Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen LIV (1982) Asko Sole: Suomi 100 – Kaatra 135 vuotta ajan aaltojen humussa (2017) Käsikirjoitus ja toteutus:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHist

Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri oli yksi lasikaton rikkojista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää Raili Mikkanen: Karhun kumarrus Irma Sulkunen: Naisen kutsumus Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola: Naiset Eduskunnassa Muut lähteet: Maria Lähteenmäki, historian professori, Itä-Suomen Yliopisto Työväenliikkeen kirjaston Miina Sillanpää kokoelma Ylen arkistot Lukuisat lehtiartikkelit suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Virpi Inkeri, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo

Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Vuokko Schoultz, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto Ainur Elmgren, tutkija, Oulun yliopisto Väinö Lassilan biografia, Kansan arkisto Muita lähteitä: Juha Ruohonen: Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta. Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa (2012) Niko Talpio: Jaloa kansaa - Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 1935–1970 (2019) Pekka Isaksson: Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset 1900-luvun alussa (1997) Lukuisat vanhat lehtiartikkelit: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeushanna.sihlman@sverigesradio.sejulia.wiraeus@sverigesr

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva  Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään Ristomatti Ratia: Paha poika Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture Muut lähteet: Ylen arkistomateriaali Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit Käsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Hanna Sihlman, Julia Wiraeus, Jo

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa ovat mukana traumapsykologi Gunilla Björkqvist sekä näyttelijä, kirjailija Anna Takanen. Ääninäytteet lukevat Soili Huokuna sekä Tuomas Ojala. Toimittaja, tuottaja: Merja Laitinen

Sarjan viimeisessä jaksossa toivotellaan vauvalle hivenen yllättävää anatomista onnea ja järjestetään salaiset juhlat. Kuulemme myös loppuun mehukkaan sikermän kuulijoiden piinallisia kielihuteja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ont i gurkan 10: Hemmafest och bebisanatomi I det sista avsnittet av Ont i gurkan hör vi om en fest som är både mysig och hemlig. Bebislycka får en ny dimension – och dessutom bjuder Anni och Pamela oss på en samling lyssnartabbar! finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ont i gurkan 9: Den enes bröd är den andres batong Kan man blanda ihop vetebakverk och barnuppfostran med polisiära verktyg för våldsanvändning? Ja, i det här avsnittet av Ont i gurkan är tydligen allt möjligt! Vi hör dessutom om en oväntad efterfrågan på sängvätarexpertis. finska@sverigesradio.se

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ont i gurkan 8: Sjuka språktabbar Anni och Pamela har fått en hel drös meddelanden om språkmissar i samband med sjukvårdsbesök. Bland annat handlar det om ett intimt läkarbesök och misstankar om förtal av en hare. finska@sverigesradio.se

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ont i gurkan 7: Bröderna i ugnen I det här stekheta avsnittet lär vi oss originella kökstermer och -metoder. En lyssnare påminner oss även om att friskt vågat kanske inte alltid innebär hälften vunnet. finska@sverigesradio.se

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ont i gurkan 6: Grattis till k*ken I avsnittet botaniserar Anni och Pamela bland k*kböcker och k*kapparater. Här avhandlas även en alldeles speciell typ av fikastund. finska@sverigesradio.se

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt -osassa haastateltavina ovat: Annemari Arrakoski Engard, John Nurmisen säätiön asiamies. Emma Gabrielsson, Race for the Baltic -saatiön projektinvetäjä. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympärist

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämerellä on kuumetta -osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat: Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija. Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi. Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa. Toimittaja ja tuottaja:Virpi I

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Törkyjen Itämeri -osassa haastateltavina ovat: Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Toimittaja ja tuottaja:Vi

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maataloudesta mereen valuvat lannoiteet sekä ilmastonmuutokset ovat suurin syy päänsärkyyn. Itämerta kutsutaankin heikoksi potilaaksi, tosin se on parantumaan päin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Heikko potilas-osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Itämeren leväkukinnot aiheutuvat pääasiallisesti maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kuolleet merenpohjat ovat taas suoraa seurausta Itämeren runsaasta rehevöitymisestä. Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on suurempi kuin koko Tanskan ala. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Miksi Itämeri kukkii?-osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Juontajat Hanna & Hanna nostavat esiin kauden parhaat palat ja pohtivat, mitä kaikkea he ovat oppineet ohjelman aikana. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. finska@sverigesradio.se