Sisuradion Sarjat

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. – Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyt

Laulaja Darya Pakarinen on pohtinut paljon yhteiskunnan suhtautumista vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin ja sitä, kuinka moni vaikuttaa uskovan äitiyden olevan elämän tarkoitus. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hän ei ikinä ole unelmoinut ydinperheestä ja tietää omasta lapsuudestaan, että perhe-elämä voi olla myrskyisää ja haastavaa. – Minulla on realistinen käsitys koko hommasta. Kysy miksi haluat lapsia Darya Pakarinen täytti äskettäin 39 vuotta, ja sopimattomia kysymyksiä siitä, haluaako hän lapsia, satelee jatkuvasti hänelle ja hänen ikätovereilleen. "On tärkeämpää kysyä itseltään, miksi haluaa lapsia, siten moni voisi varmasti paremmin ja voisi tehdä elämässään parempia päätöksiä." Hän lisää, että kaikki eivät edes pysty saamaan lapsia ja että hänen tuttavapiirissään on naisia, jotka katuvat äitiyttä. He eivät haluakaan sitä elämäntyyliä, joka tulee lapsen mukana. Työssään opettajana hän näkee, kuinka vanhemmat raatavat ja kuinka näiden aika ei riitä lapsille. Hän kokee itsensä lisävanhemm

Ritvasta tuli äiti jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen seurasi villejä vuosia, jotka johtivat hänen lapsensa, Tainan, huostaanottoon. Taina asui lastenkodissa, kunnes hänen äitinsä lopetti juomisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Taina muistaa edelleen, minkälaista lastenkodissa oli. Siellä sai ruokaa ja oli kavereita. Hän muutti takaisin kotiin vasta, kun äiti oli lopettanut juomisen ja pysyi raittiina yli 16 vuotta. Runsas alkoholinkäyttö periytyi vähitellen tyttärelle ja se on ollut läsnä molempien naisten elämässä. Humalassa Taina soitti aina tuntemattomalle isälleen ja sanoi, että ”täällä on ääni menneisyydestä”. – Sitten seurasi hullua humalaista naurua, Taina kertoo. Tapasin isän Stockmannin kulmilla He tapasivat ainoastaan kerran, kun Taina oli käymässä Helsingissä, silloin hän ei tiennyt ollenkaan minkä näköinen hänen isänsä oli. Hän odotti Stockmannin kulmilla ja tunnisti isänsä heti. – Ajattelin, että sen pitää olla tuo, ja niinhän se olikin. Tainalla ja Ritvalla on aina ollut lämpim

Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin  tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella. Rasismi näytetään Suomessa suoremmin Muuttokynnys  Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin. "Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista." Dimitri Palm "Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä."  Susanna Hedman "Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan." Janette  Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu Suoma

Monet Ruotsissa asuvat romanit kuuluvat helluntaisaurakuntiin tai muihin vapaakirkkoihin ja ovat kiinteästi mukana kirkkojensa toiminnassa. Orvon usko ei lopu kirkon ovelle. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Orvo Grönfors on mukana Finska Filadelfiassa, eli suomalaisessa helluntaiseurakunnassa. Hän kuvaa elävänsä myös arkipäivänsä uskossa. Työkseen Orvo Grönfors auttaa kodittomia. "Härbärgessa työvaatimuksena oli, että on uskovainen ja se sopi minulle, että voi olla arjessaan tunnustava kristitty ja auttaa ihmisiä." Orvo Grönfors  "Huokaisen aamulla, aamurukouksen, että Herra ohjaisi jalkani niiden luokse, joille voin olla se valo ja se suola." Orvo Grönfors "Aina on toivoa." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

Lait antavat tukea, mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta työkenttänään romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Domino Kai ja Diana Nyman ovat toimineet romaniasioissa monella tasolla. Toisinaan keskusteluja on käyty Brysselissä tai Ruotsissa ministeritasolla, välillä kunnissa ja väliin syrjinnän uhrina on ollut neuvottelija itse. Rasismi on mennyt piiloon Kahteen viime vuosikymmeneen mahtuu vähemmistölaki ja nyt vuoden 2019 alusta myös sen tarkennukset. Sekä Domino Kai että Diana Nyman arvioivat vähemmistölaista kertomisen tärkeäksi osaksi työtään. – Se joka tietää, sillä on myös vastuu, Domino Kai sanoo. Samalla molemmat painottavat, että monet romanit kokevat edelleen suoranaista rasismia. "Enää minua ei käännytetä kaupan ovelta, nyt minulle sanotaan kasvojen läheltä päivää ja sitten kuljetaan perässä lyhyen matkan päässä." Diana Nyman "Nykypäivän tilanne on yhtä huoletut

Marko Taimi, 35, ja Aarne Schwarts, 70, ovat olleet hyviä kavereita monta vuotta. Heitä yhdistävät hevoset ja karaoke. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jakso on nauhoitettu eskilstunalaisessa ravitallissa on ennenkin kuultu tarina jos toinenkin. Marko Taimi ei ole romani, vaan pääsi sarjaan mukaan ystävyyden perusteella. Kavereiksi harrastusten kautta Kaverukset sattuivat juttusille kuusi vuotta sitten Enköpingin karaoketansseissa ja sen jälkeen heille on siunaantunut neljä hevosta ja Markolle karaokekuninkuus. Aarne tuntee tätä nykyä Markon vaimon ja lapsen hyvin ja sai jouluksi sukat Markon anopilta. Aarnella on sekä ravi- että muusikkotaustaa. Nykyään Markokin osaa aiheista yhtä sun toista, arvioi Aarne. "Ensin laulettiin enimmäkseen ja Arska rupes neuvomaan." Marko Taimi "Kyllä se Marko osaa hyvin hevosia hoitaa. Paavo-ruuna oli jo mukana samassa lähdössä kuin V75-hevoset."  Aarne Schwarts Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset r

Marko Grönfors Västeråsissa ja Richard Nyman Eskilstunassa opastavat ja auttavat romaneja työelämään ja opiskelujen pariin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marko Grönfors ja Richard Nyman ovat molemmat kunnan työntekijöitä, jotka arjessaan auttavat romaneja pois syrjäytyneisyydestä. Työelämässäkin voi säilyttää perinteensä Avunhakijat tarvitsevat neuvojen lisäksi rohkaisua ja keskusteluja itselleen sopivan tien löytämiseen. Kun sekä työntekijä että työnantaja haluavat joustaa, löytyy monelle pysyvä työpaikka. Käskyttämällä työillistäminen ei sen sijaan onnistu, arvioivat Marko Grönfors ja Richart Nyman. "Monelta ei ole ikinä kysytty, mitä sinä haluat tehdä, vaan vain annettu määräyksiä, tee tätä, tai et saa tukea." Ricahard "Kun kaveri itsekin tuli mukaan työelämään, hän huomasi, ettei kylään voi mennä enää yhdeksän jälkeen, koska silloin ei jaksa mennä seuraavana aamuna töihin." Marko "Voi aloittaa lyhyemmällä työajalla aluksi." Marko ja Richard Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksan

Orvo ja Aino Grönfors ovat molemmat opettaneet romanikieltä koulussa. Nykyään kieliaktivismi on saanut uusia muotoja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Lattjo dives, hyvää päivää!" Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä. Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia. Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä. Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota. "Monella romanilapsella, joka asuu Ruotsissa, tahtoo ottaa ruotsin kieli yli. He sanovat, mitä he ei tarvii romanikieltä, minä puhun suomee, ruotsia ja englantia." Aino Grönfors "Nyt viimeksi käänsin pappien käsikirjan kaalokielelle, toivottavasti jonakin päivänä sitä käyttävät." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit ker

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäiv

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen. Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert. Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille. "Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta." Fanni "Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle." Anita "Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu" Diana Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sisuradion Poismuuttajat –sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ”Kotona Ruotsissa” ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Poismuuttajat –sarjan neljännessä osassa ”Paluumuuttajat” tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Poismuuttajat –sarjan kolmannessa osassa ”Silminnäkijät” ääneen pääsevät ne, jotka jäivät, kun naapurit ja sukulaiset lähtivät. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Poismuuttajat –sarjan toisessa jaksossa ”Kylä, joka melkein hävisi” suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Poismuuttajat –sarjan ensimmäisessä osassa ”Lähtö” mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Radiodokumentissa Tuntematon Rokka tutustutaan Suomen ehkäpä tunnetuimman fiktiivisen sotasankarin, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan, kaimaan, jonka elämästä ei jännittäviä tapahtumia puutu. Arkistomateriaalin ja Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen haastattelujen avulla dokumentissa kuljetaan jatkosodasta kylmän sodan aikaan ja Neuvostoliitosta Suomen kautta Ruotsiin. Voisiko oikean elämän Antti Rokalla olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Dokumentin on tehnyt: Lotta HoppuTuotantovuosi: 2018 Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Radiodraamasarjan 10 osa. Elämän tienhaarat. Vid vägs ände finns ofta nya vägskäl. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pako: Anina ja Elina ovat saaneet koulutehtäväksi kirjoittaa aineen siitä, millaista on paeta. Elinan isoisä Auvo on luvannut auttaa tyttöjä ja kertoa omasta pakomatkastaan Suomesta Ruotsiin. Mutta aikaa on enää vähän ja isoisä ei vaikutakaan kertoneen koko totuutta. Kuinka he ehtivät saamaan koulutehtävän valmiiksi, ennen kuin se täytyy esitellä?   Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon koulussa tahottu kirjothaan siittä ette olla pakossa. Elinan farfaari oon luvanu auttaa tyttäriä ja selittää hänen pakhoonlähöstä Suomesta Ruothiin. Mutta aikaa oon niukasti ja farfaari Auvo ei näytä ette oon kertonu koko tottuuen. Kunka net kerkiävä koulukirjotuksen kansa ennenko aika mennee umpheen?   Flykten: Anina och Elina har fått i skoluppgift att skriva en uppsats om att vara på flykt? Elinas farfar Auvo har lovat hjälpa flickorna att berätta sin historia om flykten till från Finland till Sverig

Radiodraamasarjan 9 osa. Veriside. Blodsband. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla ja heidän täytyy yhdessä kirjoittaa kouluaine siitä, millaista on lähteä pakoon. Mutta kirjoittaminen ei edisty. Aninan koko maailma tuntuu järkkyneen, kun hän sai tietää totuuden isänsä kytköksistä terroristijärjestöön Syyriassa. Samalla Elinalle selviää, että isoisä Auvo ei ole kertonut koko totuutta perheestään Suomessa, mitä hän oikein salailee? Entä miksi Migraatiovirasto kutsuu Aninan uuteen haastatteluun? Ovatko he saaneet selville totuuden Aninan isästä?   Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa ja pitävä kirjottaa yhessä siittä ette lähteä pakhoon. Mutta kirjottaminen ei eisty. Aninan mailma oon kaatunu ko s´oon saanu tietää tottuuen pappansa yhteyksistä terrori-järjestöihin Syyriassa. Samala Elina ymmärtää ette farfaari Auvo ei ole selittänny koko tottuutta hänen perheestä Suomessa. Mitä hään peittää? Miksis Migrasionverket kuttuu Aninan haastattelhuun? Oo

Radiodraamasarjan 8 osa. Sekasotku. Strul. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pako: Elina ja Anina ovat samalla luokalla ja heillä on yhteinen koulutehtävä kirjoittaa kouluaine pakenemisesta. He saavat haastatella Elinan isoisää Auvoa, joka asuu Karungissa, Tornionlaaksossa. Samaan aikaan Anina saa puhelun äidiltään. Heidät on kutsuttu Migraatioviraston haastatteluun. Käy ilmi, että Anina saa jäädä Ruotsiin. Mutta jokin ei täsmää, Anina on saanut tekstiviestin isältään, jonka hän luuli olevan kuollut. Onko Aninan äiti valehdellut Migraatiovirastolle? Perutaanko turvapaikkapäätös, jos valhe paljastuu?   Pakhoonlähtö: Elina ja Anina oon samassa luokassa ja pitävä kirjottaa siittä ette olla pakossa. Elinan farfaari Auvo Karungissa Tornionlaaksossa selittää heile ja samala Anina saapi soiton hänen mammaltansa. Heän pittää tulla intervyyhyn Migrasionsverkhiin. Ja se selviää ette Anina saapi jää Ruothiin. Mutta joku asia ei piä paikkaa, ko Anina oon saanu sms:in hänen papalta, joka hään usko ette oli ku