Politiikkaradio

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi räiskähti käyntiin suurin julistuksin. Kannattajilleen Trump lupasi kultaista aikakautta, armahti Capitol Hillin valtaajia, julisti hätätilan Meksikon rajalle, vaati uusia maa-alueita ja siirtolaisten karkoituksia. Minkälaisesta politiikasta Trumpin värikkäät puheet kertovat? Mitä Trump jätti sanomatta? Onko lupaus Amerikan uudesta kukoistuksesta valoisa visio, vai epävarman aikakauden lähtölaukaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Miten valtaan palanneen Donald Trumpin puheisiin ja tekoihin pitäisi suhtautua? Lupaavatko ne kaaosta vai osoittautuvatko pelot liioitelluiksi? Trumpin paluuta analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miten Donald Trumpin astuminen virkaan vaikuttaa Lähi-itään? Keskustelemassa vanhempi tutkija Timo Stewart ja johtava asiantuntija Olli Ruohimäki Ulkopoliittisesta instituutista. Israel ja terroristijärjestö Hamas ovat aloittaneet kuuden viikon tulitauon. Tänään virkaansa astuvan presidentti Trumpin arvioidaan haluavat tehdä asioita, joista hän jää historiaan. Onko rauhan saaminen Lähi-itään Trumpin agendalla? Stewart ja Ruohomäki arvioivat, että Trumpilla olisi mahdollisuus ja välineet painostaa liittolaistaan Israelia rauhanomaisiin ratkaisuihin palestiinalaiskysymyksen ratkaisemiseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tasavallan presidentin Alexander Stubbin mukaan maailma on peruuttamattomasti muuttunut. ”Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi”, sanoi Stubb ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan. Mikä on Stubbin viesti ”rakkaille suomalaisille”? Ovatko Stubbin puheet yhdessä selviämisestä kierrätystavaraa presidentti Svinhufvudin puheista 1930-luvulla? Missä asiassa presidentti Stubb teki pesäeron edeltäjäänsä presidentti Niinistöön? Miksi Stubbin uudenvuodenpuhe kuulosti paikoin kuin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin jäähyväispuheelta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Onko Suomen ulkopolitiikan kuuluisa konsensus murenemassa suurvaltapoliittisten myllerrysten keskellä? Politiikkaradion debatissa aiheesta keskustelevat kansanedustajat Pia Kauma (kok.), Sonja Falk (kd.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -festivaalilla Lahden Sibeliustalossa 28.9.2024.

Miltä näyttää vuosi 2025 Suomen politiikassa? Keskustelemassa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen, Uusi juttu -lehden päätoimittaja Olli Seuri ja Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Suvi Hautanen. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että hallitus hajoaa kehysriihessä ja hänestä voisi tulla pääministeri. Voiko Lindtmanin skenaario toteutua, jos hallitus esimerkiksi ajautuu kriisiin huonon vaalituloksen seurauksena? Mikä ratkaisee kevään kunta- ja aluevaalit? Päättääkö hallitus lisäleikkauksista kevään kehysriihessä? Miten Donald Trumpin astuminen Yhdysvaltain presidentiksi vaikuttaa Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tuleeko vuodesta 2025 uuden pimeän aikakauden alku? Presidentiksi nouseva Donald Trump haluaa Grönlannin ja Panaman kanavan Yhdysvaltain haltuun. Politiikkaradio kysyy maantieteilijältä ja valtiotieteilijältä miksi maa-aluiden valtaaminen tekee paluuta. Onko Trump kuin Vladimir Putin? Mikä on pienten maiden kohtalo? Putoaako Suomen asemalta pohja? Muutosta luotaavat kaksi professoria, geopolitiikan asiantuntija Sami Moisio ja maailmanpolitiikan tuntija Teivo Teivainen. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Löytyykö suosituimpien joululaulujen syövereistä purevaa yhteiskuntakritiikkiä, vai pelkkää valon ja ilon viestiä? Oliko Juicen ”Sika” tuotantoeläinkritiikissään aikaansa edellä? Onko ”Kansanedustajan joulu” puhdasta vennamolaista herravihaa? Onko poliitikoilta unohtunut jouluvirsissä esiintyvä valtakritiikki tai rauhan sanoma? Miksi ”En etsi valtaa loistoa” kosketti vallasta viehtynyttä presidentti Kekkosta? Onko kyselytunnin hyvän joulumielen toivotukset aito politiikan jouluperinne? Miksi ”legendaarinen” kuttupuhe jäi tänä vuonna pitämättä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopan komissio käynnisti tutkinnan somejätti Tiktokin toiminnasta Romanian presidentinvaaleissa. Tutkinta keskittyy kysymykseen, onko Tiktok pyrkinyt torjumaan ulkopuolista vaalivaikuttamista. Romanian presidentinvaalien tulos mitätöitiin perustuslakituomioistuimen poikkeuksellisella päätöksellä maan turvallisuusviranomaisten esitettyä, että Venäjä-myönteisen ehdokkaan Călin Georgescun yllättävän voiton taustalla olisi Venäjältä johdettu vaikutuskampanja Tiktokissa. Manipuloivatko Tiktokin algoritmit Romanian presidentinvaalien tulosta? Pitäisikö Tiktokin toiminta kieltää Euroopassa? Tiktok-tutkinnan käynnistänyt digikomissaari Henna Virkkunen joutui päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin laitaoikeiston tulilinjalle. Parlamentin ääri- ja laitaoikeistoryhmät syyttivät Virkkusta demokratian ja sananvapauden vastustajaksi. Onko Tiktok-tutkinta uhka sananvapaudelle? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Elsi Katainen (kesk. / re) ja Maria Ohisalo (vihr. / greens).

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi

Kolmen suurimman puolueen ryhmäjohto kommentoi Politiikkaradiossa heti tuoreeltaan eduskunnan äänestystä sairaalaverkon supistuksista. Studiossa ovat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jani Mäkelä perussuomalaisista ja Tytti Tuppurainen SDP:stä ja varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo kokoomuksesta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko eduskunta järjen ja tiedon valtakunta, jossa uskomuksilla ja intuitiolla ei pitkälle pötkitä? Vai löytyykö kansanedustajien keskuudesta niin sanottua vaihtoehtoista ajattelua, jopa puhdasta huuhaata tai taikauskoa? Minkälaisten tähtimerkkien alla Suomessa tehdään politiikkaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko Syyrian vallankumous uusi mahdollisuus jihadismille? Haastattelussa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki ja Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi eduskunnan sote-valiokunta ruuhkautui taas niin, että otsikot kirkuvat? Kohuvaliokunnasta tihkuneet tiedot kertovat mm. epäasiallisesta käyttäytymisestä. Mitä valiokunnassa on meneillään? Mikä hallituksen sote-esityksissä on niin vaikeaa, että valiokunta on sekaisin? Vieraina ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho sekä valiokunnan jäsenet, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg ja vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä seuraa Syyrian vallankumouksesta? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Miksi Israel tekee ilmaiskuja ja vie panssareita Syyriaan? Miten estetään Syyrian pienten aseellisten ryhmien taistelu toisiaan vastaan? Onko edessä kaaos vai tie parempaan? Juusola arvioi, että toiveet Syyrian demokratisoitumisesta eivät saa olla liian korkealla, mutta mikä tahaansa on parempi kuin kukistetun diktaattorin Bashar al-Assadin hallinto. Hyyppä arvioi, että vallankumousta johtaneen HTS-järjestön terrorististatusta voi olla vaikea kumota. Yhdysvallat, EU ja Britannia ovat määritelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Miten Syyriaan saadaan pysyvä rauha? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pääministeri Petteri Orpo vakuuttaa hallituksensa yhtenäisyyttä viimeaikojen irtiotoista huolimatta. Irtiotoilla Orpo viittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps.) esiintymiseen itsenäisyyspäivänä 612-kulkueessa, johon suojelupoliisin arvion mukaan osallistui aiempien vuosien tavoin äärioikeistoa. Onko Orpon vakuuttelu hallituksen yhtenäisyydestä uskottavaa? Miksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei näe "intressiä" käsitellä Keskisarjan tapausta ryhmässä, vaikka pääministeri on toistuvasti tuominnut 612-kulkueessa esiintymisen? Miksi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) lähti kuunteluoppilaaksi tulehtuneissa tunnelmissa kokoustaneeseen sote-valiokuntaan? Politiikan tuoreimpia uutisia analysoivat politiikan toimittajat Antonia Berg (MTV Uutiset), Erno Laisi (Ilta-Sanomat) ja Matti Koivisto (Yle Uutiset). Politiikkaradion toimittaa Tapio Pajunen. Suora lähetys.